Kasvatustoiminnan tavoitteena tulee aina olla terve, hyväluonteinen ja rodunomainen kissa. Tähän tavoitteeseen päästään huolellisella kasvatuskissojen valinnalla, hyvällä rotutuntemuksella, suunnitelmallisella kasvatustyöllä, ajallaan ja riittävän usein tehdyillä terveystutkimuksilla sekä runsaalla kärsivällisyydellä ja maltilla. Kasvatustyössä tulee olla koko rotua ja sen elinvoimaa palveleva päämäärä.
Kasvattajan tulee tuntea yleensäkin kissojen lajityypilliset ominaispiirteet, ja erityisesti sen oman rotunsa yleistilanteen ja tyypillisimmät terveydelliset seikat. Kasvattajan tulee huomioida kasvatustyössään paitsi oman kasvatustyönsä, myös seurata koko Suomen sekä lähiympäristön tilanteita niin terveyden kuin geneettisen tilanteen osaltakin. Tämä korostuu etenkin mitä pienemmästä rodusta on kyse! Kissaliiton tietokannasta löydät valtaosan Suomessa siitoskäytössä olevista kissoista. Muissa kattojärjestöissä kasvattavilla ei ole vastaavaa tietokantaa käytettävissään. Pawpedsissa voi tutustua sukutauluihin ja terveustuloksiin mikäli omistaja tai kasvattaja on ne sinne lähettänyt.
Kasvattajan tulee riittävän usein ja kattavasti käyttää kissaansa lääkärissä terveystarkastuksissa. Näyttelyt on erityisen suotavia kaikille kasvattajille, jotta rodulle ominaisen tyypin ja rakenteen säilyminen varmistetaan säännöllisesti. Myös avoin, oman kasvatustyön rehellinen julkinen esittely tulee olla itsestäänselvyys.
Taloudellista hyötyä kasvattaminen harvemmin tuo, jos kukaan enää nykyään niin kuvitteleekaan. Kasvattajalta vaaditaankin ennen kaikkea kärsivällisyyttä, aikaa ja rahaa. Jokaisen oman kasvatin matkaa on seurattava niin terveyden kuin eläinsuojelunkin kannalta kissan ihan koko sen elämän ajan.
Minustako kasvattaja? Mikäli olet kiinnostunut aloittamaan kissankasvatusharrastuksen, ihan ensimmäiseksi täytyy käydä kasvattajakurssi, jonka läpäisemisen jälkeen voit saada rekisteröidyn kasvattajanimen. Kissaliiton sivuilta löydät tarkemmat ohjeet nimen hakemiseen.
Luonnollisesti tarvitset myös laadukkaan naaraan, jonka valinnassa kannattaa ensisijaisesti pyytää kokeneemman kasvattajan apua. Sfinxit ry:n jalostustoimikunta myös mielellään auttaa tässä asiassa, mutta varsinkin aloittelevalle kasvattajalle se oma, mahdollisimman kokenut mentorkasvattaja on kultaakin kalliimpi!
Erityisesti sijoitusnaaras on hyvä tapa tutustua kasvattamiseen, sen iloihin ja ehkä suruihinkin. Toisinaan kasvattajat sijoittavat lupaavan naaraan, toisin sanoen kissa luovutetaan tavallisesti vakuusmaksua vastaan ja sillä tehdään ennalta sovittu määrä pentueita (tyypillisimmin 1-2) kasvattajan kasvattajanimelle. Tällöin sijoitusperhe saa kokemusta koko kasvatusprosessista, ihan sieltä suunnitteluvaiheen terveystesteistä ym pentueen konkreettiseen kasvattamiseen, paperitöihin jne.
Kun sovittu pentuemäärä on tehty, siirtyy kissa sijoituskodin omaksi ja sopimuksesta riippuen joko lemmikiksi tai kasvatuskissaksi. Mikäli sijotuskissa jää kasvatuskissaksi, useimmiten kissan kasvattaja jää ilomielin mentoriksi.
Kun sovittu pentuemäärä on tehty, siirtyy kissa sijoituskodin omaksi ja sopimuksesta riippuen joko lemmikiksi tai kasvatuskissaksi. Mikäli sijotuskissa jää kasvatuskissaksi, useimmiten kissan kasvattaja jää ilomielin mentoriksi.
Usein kasvattajalla on ongelma siitoskollin pitämisestä kotonaan naaraiden joukossa, joten kolleja annetaan sijoitus- tai osaomistuskoteihin. Kolli luovutetaan tyypillisesti joko sijoitukseen vakuusmaksua vastaan tai osaomistuskodin ollessa kyseessä kissasta saa alennusta sovitun summan verran, ja sille tehdään enintään ennalta sovittu määrä pentueita.
Siitoskollin omistajan ei tarvitse käydä kasvattajakurssia vaan riittää että omistajalla on kunnossa jäsenyys johonkin Kissaliiton jäsenyhdistykseen sekä siitosuroksen omistajan sopimus hyväksyttynä.
Sekä uroksen että naaraan kohdalla sijoitus- ja osaomistuskissasta keskustellessa täytyy muistaa aina huolellisesti sopia kuka maksaa mitäkin, kuka vastaa esim siitostesteistä ja missä tilanteissa vakuusmaksua palautetaan.
Mikäli harkitset sijoitus- tai osaomistuskissaa, kannattaa tutustua ennalta Kissaliiton sijoituskissaoppaaseen sekä sopimuspohjiin. Lisäksi kannattaa keskustella kasvattajan kanssa ihan rauhassa kaikista asioista edellämainittujen dokumenttien pohjalta.
- Kissaliiton Terveys- ja koulutustoimikunnan sijoituskissaopas (pdf)
- Kissaliiton sijoitussopimuspohja (www-linkki) -> sopimus naaras/uroskissan sijoituksesta
Sfinxit ry on tehnyt yhteistyösopimuksen Suomen Kissaliiton kanssa joten yhdistyksen kasvattajat ovat kasvattajasitoumuksen allekirjoittaessaan sitoutuneet mm noudattamaan kaikkia ajantasaisia oman kattojärjestön sääntöjä, sekä siihen että kasvatustoiminta ei ole ristiriidassa Kissaliiton sääntöjä vastaan. Tämä kohta pitää sisällä esim pentujen vähimmäisluovususiän sekä Kissaliitossa/Fifessä pakollisten terveystestien noudattamisen. Tähän sitoumukseen voi tutustua tässä (pdf).
Kirjoittajalla ei valitettavasti ole kokemusta muiden kattojärjestöjen käytännöistä joten tässä on keskitytty nyt Fifen ja Kissaliiton sääntöihin. Muiden kattojärjestöjen kissojen osalta suosittelemme tutustumaan huolellisesti kaikkiin kattojärjestön sääntöihin.