Värigalleria

Ryhmä I: yksiväriset

Ryhmä II: valkolaikut

Ryhmä III: punaiset

Ryhmä IV: punavalkeat

Ryhmä V: naamiovärit

 

 

 

 

EMS-koodit sfinxien, don sfinxien sekä peterbaldien värien lukemiseen:

Väri:
n musta
a sininen
b suklaa
c lila
o kaneli
p beige
w valkoinen
d punainen
e creme
f kilpikonna
g sinikilpikonna
h suklaakilpikonna
j lilakilpikonna
q kanelikilpikonna
r beigekilpikonna

Valkoinen kuvio:
01 van
02 harlekiini
03 valkoisella
09 valkoista määrittelemätön määrä

Agouti:
21 määrittelemätön tabbykuvio

Naamiot:
31 burmanaamio
32 tonkineesinaamio
33 himalajanaamio

Silmien väri, merkitään vain tarvittaessa:
61 sininen
62 oranssi
63 eriväriset
64 vihreä
65 burmanaamio
66 tonkineesinaamio
67 naamiokissan sininen

Karvan pituus, merkitään vain tarvittaessa:
83 brush

*Mitä eroa sfinxillä ja don sfinxillä?
Kumpaakin sfinxiä yhdistää karvattomuus ja saman tyyppinen rakenne. Myös luonteeltaan ne ovat hyvin saman tyyppisiä. Kuitenkin sfinx ja don sfinx ovat ihan eri rotua geneettisesti eikä yhtymäkohtaa ole. Ulkonäöss
ä on myös selkeät erot. Kuvissa vierekkäin Kanadan sfinx ja Don sfinx, kumpikin naaraita.
Kanadan sfinxillä tulisi iholla aina olla aivan lyhyt, pehmeä nukka. Don sfinxeillä sen sijaan on neljä eri karvamuunnosta: naked eli aivan täysin karvaton, flock eli alle 2mm pitkä, pehmeä nukka, velour eli 1-3mm pehmeä, hieman rexmäinen turkki ja brush eli yleensä koko vartalon peittävä turkki (näyttelyssä ei ertioikeuksia mutta kasvatuksessa sallittu).

Sfinx

Don sfinx
Kanadan Sfinx Donskoy Sfinx

GC CFA Skinzin Hobbitually Beautiful

IC DonAmen Sapphire


*Millainen luonne don sfinxeillä tai kanadan sfinxeillä on?
Molemmat sfinxit ovat hyvin seurallisia ja leikkisiä ja ne haluavat olla mukana kaikessa mitä tapahtuu. Niillä on hyvä olla kaveri, mieluiten joko toinen sfinx tai muu luonteeltaan aktiivinen kissa. Joskus riittää myös jos on kaverina esim koira tai lapsia.

*Käykö sfinx allergiaperheeseen/allergisoiko sfinx?
Allergiat ovat hyvin yksilöllisiä, ja kumpikin sfinx saattaa karvattomuudestaan huolimatta allergisoida. Jotkut jopa saavat suuremmat allergiaoireet sfinxistä kuin jostain karvaisesta kissasta. Jotkut myös saavat oireita esim don sfinxistä mutta eivät kanadan sfinxistä -tai päinvastoin. Jotkut allergiset pärjäävät jopa usean sfinxin kanssa, mutta joillakin lievä allergia on pahentunut rajusti ja ehkäpä astmakin puhjennut. Vaikka siedätys on päivän sana, niin jos perheessä on allerginen lapsi, emme suosittele ottamaan sfinxiä. Allerginen aikuinen harkitsee itse ja yhdessä lääkärinsä kanssa kannattaako sfinxiä ottaa.

*Miten usein sfinxejä pestään?
Sfinxien pesun tarve vaihtelee yksilöittäin. Tahti voi olla esim kerran viikossa tai joillain jopa kerran vuodessa. Tähän vaikuttaa mm ikä (pennut tyypillisesti allergisoi enemmän), hormonit (leikattu vai ei), vuodenaika (kesällä hikoillaan enemmän), ruokavalio, sekä ihon nukan määrä. Ihan karvatonta/naked don sfinxiä pitää pestä hieman useammin, mutta niitä ns. persikkaihoisia sfinxejä ja don sfinxejä harvemmin. Tyypillisimmin sfinxejä pestään ehkä kerran-kaksi kuussa.
Ohjeistamme kuitenkin pesemään aina kuin siltä tuntuu.
Pesu on nopea toimenpide, koko hommaan menee noin viisi minuuttia. Tavallisimpia pesuaineita on erilaiset koirien ja kissojen shampoot, ihmisten saippuat- ja shampoot, vauvanshampoo, Sebamed ja Hellä pesu (apteekista). On mielipide- ja totuttamiskysymys peseekö kissan suihkussa vai esim vadissa, lavuaarissa tai vauvojen ammeessa.

*Rasvataanko sfinxejä?
Ei.

*Sfinx tuntuu kuumalta, onko sillä korkeampi ruumiinlämpö kuin muilla kissoilla?
Sfinxit tosiaan tuntuvat koskettaessa lämpimämmältä koska lämpöä eristävä karvapeite puuttuu, mutta sfinxin ruumiinlämpö on sama kuin muillakin kissoilla eli noin 38-38,5 astetta.

*Pitääkö sfinxin kotona olla korkeampi huonelämpötila?
Ei, sfinxit pärjäävät ihan normaalissa huonelämpötilassa. Jos sen tulee kylmä, osaa se kyllä kaivautua vaikkapa peiton alle lämmittelemään.

*Puetaanko sfinxejä sisällä?
Pääsääntöisesti ei. Jotkut kuitenkin sitä tekee ja se on ihan ookoo, mutta emme suosittele systemaattisesti pukemaan sfinxejä. Talvimatkustamisessa paita on joskus varmasti hyväksi, mutta suositeltavampaa on tehdä/ostaa boksin päälle suoja ja boksin sisään laittaa esim pesä ja/tai runsaasti vilttejä pitämään kissa lämpimänä ja tuulelta suojassa.

*Voiko sfinx ulkoilla?
Sfinxit ovat sisäkissoja, mutta ne voivat ulkoilla valvotusti valjaissa, lasitetulla tai verkotetulla parvekkeella tai kissatarhassa. Ulkoilun voi aloittaa keväällä kun tarkenet itse t-paidassa.

*Yleisimmät sfinxien sairaudet?
Kumpaakaan sfinxrotua ei ole ollut Suomessa vielä kovin pitkään eikä maailmaltakaan löydy luotettavia terveystietoja juurikaan. Nykytiedon valossa molemmat sfinxit ovat perusterveitä rotuja.
Kanadan sfinxeillä eniten puhuttava sairaus on HCM eli sydänrappeuma, asiasta lisää alla. Sfinxit ry:n sydänultralista löytyy sfinxit.fi -> rotu -> sydänultrat, linkki. Don sfinxeillä ei ole tavattu vastaavanlaajuista sydänongelmaa mutta suosittelemme silti tutkimusta.

Don sfinxeillä esiintyy jonkin verran entropionia, joka on silmäsairaus jossa silmäluomi rullautuu sisäänpäin aiheuttaen silmän pinnan ärtymistä. Pahimmillaan kiertymä aiheuttaa silmän sarveiskalvon haavautumista ja siten voimakasta kipua. Tämä on leikkauksella korjattavissa, mutta leikkaus on kallis. Entropion-diagnoosin saanutta kissaa voi käyttää siitokseen mutta kumppaniksi tulee valita em. vaivan suhteen mahdollisimman terve kumppani. Vakavia tapauksia ei tule käyttää kasvatuksessa ollenkaan.

*Mitä terveystestejä sfinxeille tehdään tai pennun vanhemmista pitäisi olla tehtynä?
Kissaliiton testaussuositukset:
Siitoksessa käytettävät kissat suositellaan testattavaksi FIV:n ja FELV:n varalta ennen ensimmäistä astutusta ja jatkossa riittävän usein. Naaras testataan ennen jokaista astutusta ja uros vähintään kerran vuodessa. Saman perheen muut kissat suositellaan testattavaksi vähintään kerran tai tilanteen mukaan riittävän usein. Lisäksi suositellaan veriryhmämääritystä tehtäväksi siitoksessa käytettäville kissoille sekä sienikokeiden ottamista riittävän usein. Lisäksi Fifé suosittelee kanadan sfinxeille (SPH) ennen astutusta elektrokardiogrammitutkimusta (EKG) tai sydänultraäänitutkimusta.

Sfinxit ry suosittelee noudattamaan ylläolevia suosituksia, ja kanadan sfinxeille sydämen ultraäänitutkimusta joko aina ennen astutusta, vuosittain tai Pawpedsin suosituksen mukaan:
Ensimmäinen HCM ultra pitäisi tehdä 1 v iässä ja ennen kuin kissaa käytetään kasvatukseen. Seuraavat testit suositellaan tehtäväksi vuosittain kunnes kissa on yli 3v. Tämän jälkeen tutkimus suositellaan tehtäväksi 5v iässä.

Mikäli kissa on merkittävässä siitosasemassa tai sillä on erityinen riskitilanne (rajatapaus tai läheisellä sukulaisella HCM diagnoosi), olisi viisasta testata vielä myöhemminkin, esim 8 v iässä.
(Suora lainaus: The first HCM test should be done at the age of 1 and before the cat is used in a breeding programme. Further tests are recommended yearly until the cat is over 3 years of age. After that testing is recommended at the age of 5. When it comes to cats which have become very important for the general breeding stock or who are in an especially risky position (equivocal test result or having a close relative who has been diagnosed with HCM) it would be wise to do a test later as well, for example at the age of 8.)

Don sfinxeille suosittelemme sydänultraa tehtäväksi ainakin ennen ensimmäistä astutusta.

HCM-sydänultra tulee olla sydänspesialistin tekemä, suositeltavat lääkärit löytyy täältä http://pawpeds.com/healthprogrammes/vetlist.html

*Miten pitkään sfinxin voi olettaa elävän?
Kumpikin sfinxrotu on edelleen hyvin nuori eikä kumpaakaan ole ollut Suomessa vielä niin pitkään että voisimme varmaksi sanoa ennustetta. Tällä hetkellä odotamme sfinxien elävän siihen ikään asti mitä kissat keskimäärin yleensäkin, noin 10-15v.

Copyright

Sivustolla olevien kuvien kopiointi
ilman lupaa on kielletty.

Unauthorized copying of the photos
on this site is prohibited.

Sfinxit ry

Sfinxit ry on karvattomien
sfinx-, don sfinx- ja peterbald-
kissarotujen oma rotuyhdistys.

Liity jäseneksi!