*Mitä eroa sfinxillä ja don sfinxillä?
Kumpaakin sfinxrotua yhdistää karvattomuus ja saman tyyppinen rakenne. Myös luonteeltaan ne ovat hyvin saman tyyppisiä. Kuitenkin sfinx ja don sfinx ovat ihan eri rotua geneettisesti eikä yhtymäkohtaa ole. Ulkonäöss
ä on myös selkeät erot. Kuvissa vierekkäin Kanadan sfinx ja Don sfinx, kumpikin aikuisia naaraita.
Kanadan sfinxillä tulisi iholla kauttaallaan olla aivan lyhyt, pehmeä nukka. Don sfinxeillä sen sijaan on kolme eri karvamuunnosta: hairless eli karvaton, flock eli alle 2mm pitkä, pehmeä nukka ja brush eli yleensä koko vartalon peittävä turkki (näyttelyissä ei sertioikeutta, sallittu kasvatuksessa).

Sfinx

Don sfinx
Kanadan Sfinx Donskoy Sfinx

Skinzin Hobbitually Beautiful

DonAmen Sapphire


*Millainen luonne don sfinxeillä tai kanadan sfinxeillä on?
Molemmat sfinxit ovat hyvin seurallisia ja leikkisiä ja ne haluavat olla mukana kaikessa mitä tapahtuu. Niillä on hyvä olla kaveri, mieluiten joko toinen sfinx tai muu luonteeltaan aktiivinen kissa. Joskus riittää myös jos on kaverina esim koira tai lapsia.

*Miten peterbald eroaa sfinxistä ja don sfinxistä?
Peterbald eroaa kummastakin sfinx-rodusta eniten ulkonäkönsä kohdalta. Peterbaldilla on muidn itämaiskissojen tapaan pitkä, elegantti vartalo, korkeat jalat ja pitkä, kiilamainen pää. Luonne on seurallinen ja hyvin aktiivinen, itämaiseen tapaan useinkin hyvin puhelias.

*Käykö karvaton kissa allergiaperheeseen/allergisoiko se?
Allergiat ovat hyvin yksilöllisiä, ja karvattomuudestaan huolimatta saattavat allergisoida. Jotkut jopa saavat suuremmat allergiaoireet karvattomasta kissasta kuin jostain karvaisesta kissasta. Jotkut myös saavat oireita esim don sfinxistä mutta eivät kanadan sfinxistä tai peterbaldista -tai päinvastoin. Jotkut allergiset pärjäävät jopa usean karvattoman kissan kanssa, mutta joillakin lievä allergia on pahentunut rajusti ja ehkäpä astmakin puhjennut. Vaikka siedätys on päivän sana, niin jos perheessä on allerginen lapsi, emme suosittele ottamaan sfinxiä. Allerginen aikuinen harkitsee itse ja yhdessä lääkärinsä kanssa kannattaako kissaa ottaa.

*Miten usein karvattomia kissoja pestään?
Karvattomien kissojen pesun tarve vaihtelee yksilöittäin. Tahti voi olla esim kerran viikossa tai joillain jopa kerran vuodessa. Tähän vaikuttaa mm ikä (pennut tyypillisesti rasvoittuu enemmän), hormonit (leikattu vai ei), vuodenaika (kesällä hikoillaan enemmän), ruokavalio, sekä ihon nukan määrä. Ihan karvatonta/hairless don sfinxiä tai peterbaldia pitää pestä hieman useammin, mutta niitä ns. persikkaihoisia harvemmin. Tyypillisimmin karvattomia kissoja pestään esim kerran-kaksi kuussa.
Pesu on nopea toimenpide, koko hommaan menee noin viisi minuuttia. Tavallisimpia pesuaineita on erilaiset koirien ja kissojen shampoot, ihmisten saippuat- ja shampoot, vauvanshampoo, Sebamed ja Hellä pesu (apteekista). On mielipide- ja totuttamiskysymys peseekö kissan suihkussa vai esim vadissa, lavuaarissa tai vauvojen ammeessa.

*Rasvataanko karvattomia kissoja esim pesun jälkeen?
Ei.

*Karvaton kissa tuntuu kuumalta, onko sillä korkeampi ruumiinlämpö kuin muilla kissoilla?
Karvattomat kissat tosiaan tuntuvat koskettaessa lämpimämmältä koska lämpöä eristävä karvapeite puuttuu, mutta niiden ruumiinlämpö on sama kuin muillakin kissoilla, eli noin 38-38,5 astetta.

*Pitääkö karvattoman kissan kotona olla korkeampi huonelämpötila?
Ei, ne pärjäävät ihan normaalissa huonelämpötilassa. Jos sen tulee kylmä, osaa se kyllä kaivautua vaikkapa peiton alle lämmittelemään.

*Puetaanko karvattomia kissoja sisällä?
Pääsääntöisesti ei. Jotkut kuitenkin sitä tekee ja se on ihan ookoo, mutta emme suosittele systemaattisesti pukemaan niitä. Talvimatkustamisessa paita on joskus varmasti hyväksi, mutta suositeltavampaa on tehdä/ostaa boksin päälle suoja ja lisäksi boksin sisään laittaa esim pesä ja/tai runsaasti vilttejä pitämään kissa lämpimänä ja tuulelta suojassa.

*Voiko karvaton kissa ulkoilla?
Ne ovat sisäkissoja, mutta voivat ulkoilla valvotusti valjaissa, lasitetulla tai verkotetulla parvekkeella tai kissatarhassa. Ulkoilun voi aloittaa keväällä kun tarkenet itse t-paidassa.

*Yleisimmät karvattomien rotujen sairaudet?
Karvattomia kissarotuja ei ole ollut Suomessa vielä kovin pitkään eikä maailmaltakaan löydy luotettavia terveystietoja juurikaan. Nykytiedon valossa nämä karvattomat rodut ovat perusterveitä.

Kanadan sfinxeillä eniten puhuttava sairaus on HCM eli sydänrappeuma, asiasta lisää alla. Sfinxit ry:n sydänultralista löytyy sfinxit.fi -> rotu -> sydänultrat. Muilla karvattomilla roduilla ei ole tavattu vastaavanlaajuista sydänongelmaa, mutta suosittelemme silti säännöllistä tutkimusta, koska HCM:ää esiintyy/voi esiintyä ihan joka rodussa.

Don sfinxeillä esiintyy jonkin verran entropionia, joka on silmäsairaus jossa silmäluomi rullautuu sisäänpäin aiheuttaen silmän pinnan ärtymistä. Pahimmillaan kiertymä aiheuttaa silmän sarveiskalvon haavautumista ja siten voimakasta kipua. Tämä on leikkauksella korjattavissa, mutta leikkaus on kallis. Entropion-diagnoosin saanutta kissaa voi käyttää siitokseen mutta kumppaniksi tulee valita em. vaivan suhteen mahdollisimman terve kumppani. Vakavia tapauksia ei tule käyttää kasvatuksessa ollenkaan.

Peterbaldeilla hammasongelmat on yleisempiä kuin keskimäärin muilla roduilla. PRA-testi on pakollinen, PRA-kantajaa (N/PRA) saa käyttää ainoastaan terveen (N/N) kanssa. Sairasta (PRA/PRA) ei saa käyttää ollenkaan kasvatukseen. Myös pienet ja/tai syvällä olevat silmät saattavat aiheuttaa ongelmia.

*Mitä terveystestejä karvattomille tehdään tai pennun vanhemmista pitäisi olla tehtynä?
Kissaliiton testaussuositukset:
Siitoksessa käytettävät kissat suositellaan testattavaksi FIV:n ja FELV:n varalta ennen ensimmäistä astutusta ja jatkossa riittävän usein. Naaras testataan ennen jokaista astutusta ja uros vähintään kerran vuodessa. Saman perheen muut kissat suositellaan testattavaksi vähintään kerran tai tilanteen mukaan riittävän usein. Lisäksi suositellaan veriryhmämääritystä tehtäväksi siitoksessa käytettäville kissoille sekä sienikokeiden ottamista riittävän usein. 
Lisäksi Kanadan sfinxeille (SPH) on vuoden 2018 alusta astunut voimaan sääntö, jonka mukaan siitokseen käytettävät kissat tulee sydänultrata ennen siitoskäyttöä. Tulos on voimassa 6kk tutkimushetkestä kissalla jonka ikä on alle 1v, ja 12kk jos kissa on tutkittu yli 1 vuoden iässä.

Sfinxit ry suosittelee noudattamaan ylläolevia suosituksia, ja kanadan sfinxeille sydämen ultraäänitutkimusta ylläolevan ohjeen mukaan aina ennen astutusta, vuosittain tai Pawpedsin suosituksen mukaan, myös siitosuran päättymisen jälkeen:
Ensimmäinen HCM ultra pitäisi tehdä 1 v iässä ja ennen kuin kissaa käytetään kasvatukseen. Seuraavat testit suositellaan tehtäväksi vuosittain kunnes kissa on yli 3v. Tämän jälkeen tutkimus suositellaan tehtäväksi 5v iässä. Mikäli kissa on merkittävässä siitosasemassa tai sillä on erityinen riskitilanne (rajatapaus tai läheisellä sukulaisella HCM diagnoosi), olisi viisasta testata vielä myöhemminkin, esim 8 v iässä.
(Suora lainaus: The first HCM test should be done at the age of 1 and before the cat is used in a breeding programme. Further tests are recommended yearly until the cat is over 3 years of age. After that testing is recommended at the age of 5. When it comes to cats which have become very important for the general breeding stock or who are in an especially risky position (equivocal test result or having a close relative who has been diagnosed with HCM) it would be wise to do a test later as well, for example at the age of 8.)

Don sfinxeille ja peterbaldeille suosittelemme sydänultraa tehtäväksi ainakin ennen ensimmäistä astutusta.

HCM-sydänultra tulee olla sydänspesialistin tekemä, suositeltavat lääkärit löytyy täältä http://pawpeds.com/healthprogrammes/vetlist.html

Peterbaldeille pakollinen PRA-testi ja vain seuraavat yhdistelmät ovat sallittuja:
PRA ei-kantaja (N/N) x PRA ei-kantaja (N/N)
PRA ei-kantaja (N/N) x PRA kantaja (N/rdAC)

*Miten pitkään sfinxin/don sfinxin/peterbaldin voi olettaa elävän?
Kaikki em. karvattomat rodut ovat edelleen hyvin nuoria eikä niitä ole ollut Suomessa vielä niin pitkään että voisimme varmaksi sanoa ennustetta. Tällä hetkellä odotamme myös karvattomien kissojen elävän siihen ikään asti mitä kissat keskimäärin yleensäkin, noin 10-15v.

Copyright

Sivustolla olevien kuvien kopiointi
ilman lupaa on kielletty.

Unauthorized copying of the photos
on this site is prohibited.

Sfinxit ry

Sfinxit ry on karvattomien
sfinx-, don sfinx- ja peterbald-
kissarotujen oma rotuyhdistys.

Liity jäseneksi!